Blogi Etusivu Johdanto Valaistuminen  /  Buddha Chaitanya Jooga Vedanta Muut

Joogan lähtökohdat ja päämäärä

Joogan juurella oleva eksistentiaalinen teoria pureutuu nykyään joogana miellettyjä fyysisiä harjoituksia syvemmälle olemassaolon peruselementteihin. Patanjali kiteyttää joogan syvimmän olemuksen Yoga-sutran avauslausahduksissaan:

yogaś citta-vṛtti-nirodhaḥ || tadā draṣṭuḥ svarūpe 'vasthānam || 1.2-3 ||

"Jooga on tietoisuuden muuntumien lakkaaminen. Siinä näkijä lepää omassa olennaisessa olemuksessaan."

Joogan perustalla oleva Sankhya-filosofia jakaa kaiken olevan kahteen peruslementtiin, ikuinen henki (purusa) ja jatkuvassa virrassa oleva aine (prakriti), jonka ilmentymien näkijä ja todistaja siitä irrallaan oleva henki on. Jooga tähtää tilaan, jossa henki asettuu puhtaaseen itseensä häventäen väärinkäsityksen aineeseen sidoksissa olevasta olemassaolosta.

Tietämättömyys ja kärsimykset

Aineellisen olemassaolon ja kärsimyksen juurella piilee perustavaa laatua oleva tietämättömyys (avidya), joka luo perustan siitä seuraaville kärsimyksille (klesa). Tietämättömyyttä kuvataan seuraavin sanoin:

avidyāsmitā-rāga-dveṣābhiniveśāḥ kleśāḥ || avidyā kṣetram uttareṣāṁ prasupta-tanu-vicchinnodārāṇām || anityā-śuci-duḥkhānātmasu nitya-śuci-sukhātma-khyātir avidyā || dṛg-darśana-śaktyor ekātmat evāsmitā || sukhānuśayī rāgaḥ || duḥkhānuśayī dveṣaḥ || svarasavāhī viduṣo’pi tathārūḍho bhiniveśaḥ || 2.3-9 ||

"Kärsimykset ovat tietämättömyys, egoismi, kiintymys, vieroksunta ja kuolemanpelko. Tietämättömyys on kenttä, jolla sitä seuraavat uinuvat, ilmentyneet, keskeytyneet ja heikentyneet kärsimykset ilmenevät. Tietämättömyyden johdosta tilapäistä, epäpuhdasta, kärsimystä ja ei-itseä kutsutaan ikuiseksi, puhtaaksi, onnelliseksi ja itseksi. Egoismiksi kutsutaan havaintokyvyn synnyttämää näkijän itsekäsitystä. Kiintymys seuraa onnen kokemusta- Vieroksunta seuraa kärsimyksen kokemusta. Olemassaoloon takertuminen on luonnostaan läsnä jopa viisailla. "

Nämä viisi tekijää muodostavat ehdollistuneen olemassaolon tilan kaikkineen. Yllämainitut perusongelmat ratkaistaan ymmärtämällä niiden alkuperä ja ilmentyminen sekä vaientamalla ne meditatiivisen keskittymisen keinoin. Negatiiviset ajatukset raukeavat luomalla niille vastineeksi positiivisia ajatuksia.

Kaivalya - Vapautus

Meditaatiivisen viisauden kautta hengen ja aineen välinen näennäinen yhteys ymmärretään epätodelliseksi ja tietämättömyyden aiheuttamaksi.

draṣṭā dṛśi-mātraḥ śuddho’pi pratyayānupaśyaḥ || sva-svāmi-śaktyoḥ svarūpopalabdhi-hetuḥ saṁyogaḥ || tasya hetur avidyā || tad abhāvāt saṁyogābhāvo hānaṁ | tad dṛśeḥ kaivalyam || 2.20, 23-25 ||

"Vaikka näkijässä onkin vain puhdas havaitseminen, se ilmenee ajatusten välityksellä. Maailman ja puhtaan tietoisuuden näennäisen yhteys johdosta ensimmäinen näyttää omaavan jälkimmäisen voiman. Tämä näkemys johtuu tietämättömyydestä. Sen poistuessa yhteys poistuu, ja tämän havaitsemista kutsutaan vapautukseksi (kaivalya)."

Lopulta tietämättömyyden kukistaa ainoastaan oikea tieto. Siksi kaivalyaan tähtäävän joogaharjoituksen tulee pitää sisällään herkeämätön erottelukyvyn harjaannuttaminen, itsen ymmärtäminen materiasta erossa olevana todellisuutena.

Patanjali kuvaa joogan päämäärän eli kaivalyana tunnetun vapautuksen tilan luonnetta:

puruṣārtha-śūnyānāṁ guṇānāṁ prati-prasavaḥ kaivalyaṁ, svarūpa-pratiṣṭhā vā citi-śaktir eti || 4.34 ||

"Kaivalya ilmenee itsen tavoitteiden tyhjyydessä kohti luonnon ominaisuuksien virtaa, tai puhtaan voiman vakiintuessa omaan olemukseensa."

Joogan kahdeksan osa-aluetta – viisi ulkoista ja viisi sisäistä kuria, asennot, hengityksen hallinta, aistien vetäytyminen, keskittyminen, meditaatio ja transsi – luovat hyvän perustan, jolla tietoisuuden epäpuhtaudet hälvenevät ja oikeanlaista ymmärrystä voidaan kehittää.
Takaisin ylös
Tekstit © 2007-2017 Ananda Loponen   •   Saa kopioida ja jakaa   •   Tulostettava versio Tulostettava versio!   •   Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia!