Blogi Etusivu Johdanto Valaistuminen  /  Buddha Chaitanya Jooga Vedanta Muut

Pyhän rakkauden tie

Rakkaus on olemassaolon juuri, perimmäinen syy niin kaiken olevan pysymiselle kuin uuden luomisellekin. Pyhän rakkauden tie tähtää tämän ikuisen periaatteen täydellistymään etsimällä rakkauden syntyjuuria, rakkauden syytä, sen alkuperää ja sen kohteista täydellisintä.

Tämä artikkeli perehdyttää sinut niin tien juuriin, sen ydinideologiaan kuin henkisen elämän harjoittamisen eri muotoihinkin.

Tien juuret

Pyhän rakkauden tien juuret ovat muinaisen Intian pyhissä kirjoituksissa sekä bhakti-traditioiden parissa. Seuraavassa tien historiaa pähkinänkuoressa.

Muinaiset tietäjät ja vanhemmat opettajat

Puntaroidessaan täydellisen, kaiken perustalla olevan korkeimman luonnetta, valaistuneet tietäjät kirjoittivat filosofisiin pohdintoihinsa, vijnanam anandam brahma — ”Korkein on oivallusta ja autuutta.” Lausuivat myös, raso vai sah rasam hy evayam labdhvanandi bhavati — ”Hän on rasa; tämän rasan saavutettaessa varmastikin autuaaksi tullaan.” Rasan käsitteestä myöhemmin lisää.

Tietäjien aikakaudella laadittujen neljän Veedan, filosofisten Upanisadien, Bhagavad-gitan sisältävän Mahabharatan sekä Purana-eeposten pohjalta kehittyivät Vaisnava-perinteet, Visnulle tai Krishnalle omistautuneet uskonnot, jotka korostivat yksilön ja persoonallisen korkeimman välisen yhteyden tärkeyttä, opettivat sen dynamiikkaa. Vaisnava-perinteet nousivat suurempaan huomioon ensimmäisen vuosituhannen taitteessa.

Vuosituhansien saatossa ajatukset yksilön pyhästä rakkaudesta jumalaan innoittivat lukusia runoilijoita jotka kirjoittivat lukemattomia lauluja ja kertomuksia Krishnasta, erityisesti Radhan ja Krishnan välisestä syvästä rakkaudesta.

Sri Chaitanyan elämä

Vaisnava-perinteiden maailmaan uusia aaltoja toi 1400-luvun lopun Bengalissa syntynyt Sri Krishna Chaitanya Mahaprabhu (1486-1534). Sri Chaitanya, nuorilta päiviltään suuri oppinut ja rakkauden valtamereen hukkunut mystikko, kertoi tiestä jolla tieto jumalan suuruudesta ja etäisyydestä väistyy, antaen tietä läheiselle jumalsuhteelle. Suhteelle, jossa korkein lumoutuu palvojansa intiimistä rakkaudesta, jossa jumala ja yksilösielu kohtaavat tasavertaisina. Hänen tuomaansa tietä kutsutaan nimellä raga-marga, pyhän rakkauden tie.

Sri Chaitanyan kerrottiin olevan itse Krishna, joka laskeutui palvojansa hahmossa ymmärtääkseen jumalrakkauden suuruuden; erityisesti sen rakkauden ja onnen, jota hänen rakastamansa Radha tätä kohtaan koki. Niin voimakasta on puhtaan rakkauden energia, että se hämmentää jumalan itsensä — tämän omasta tahdostaan.

Elämänsä ensimmäiset 24 vuotta Sri Chaitanya vietti Navadvipan seudulla Bengalissa tehden tunnetuksi pyhän rakkauden tietä erityisesti sankirtanan, rytmikkään laulun kautta. Jumalan nimien kautta, hän opetti, saavutetaan täydellinen jumalyhteys ja pyhä jumalrakkaus — hänen nimensä ovat ikuisesti luonamme läsnä. Jälkimmäisen puoliskon elämästään Sri Chaitanya vietti ensin pyhiä paikkoja kiertäen, ja myöhemmin hurmiollisten meditaatioiden täyttämänä Jagannatha Purin kaupunkiin asettuen.

Sri Chaitanya ei itse kirjoittanut opettamastaan tiestä; hän jätti tehtävän läheisille oppilailleen, Vrindavanan pyhään kaupunkiin Krishnan synnyinseudulle asettuneille kuudelle Gosvamille. Teoksissaan nämä käsittelivätkin Sri Chaitanyan ajatukset perinjuurin, rakentaen hämmästyttävän aarreaitan täynnä teologian ja filosofian jalokiviä.

Myöhemmät vuosisadat

Seuraavien vuosisatojen saatossa Sri Chaitanyan perinne, joka tunnettiin synnyinseutunsa johdosta myös Gaudiya-vaisnavismina eli Bengalin Vaisnavismina, asettui kokolailla nykyisiin uomiinsa. Heti Sri Chaitanyaa seuraavana vuosisatana Vrindavanan Gosvamien luona opissa ollut Narottama Das Thakura aikalaisineen vaelsivat kautta Bengalin ja Orissan tien periaatteista kertoen, runojaan laulaen ja henkisen oivalluksensa voimalla ihmisiä täyttäen.

Vraja, tai Vrindavana, Gosvamien asuinpaikka, tuli ajan saatossa tunnetuksi henkisen täydellistymän saavuttaneista askeetikoistaan, mystikoista ja meditaation opettajista joiden elämää täyttivät hämmästyttävät kanssakäymiset Radhan ja Krishnan kanssa, tilanteet joissa meditaatio ja todellisuus sekoittuivat yhdeksi ihmeelliseksi kokemukseksi. Bengalissa Sri Chaitanyan kumppaneiden jälkeläiset ja seuraajat opettivat tietä kukin omalla tahollaan.

Ideologiaa

Sri Chaitanya opetti kaiken henkisen tiedon jakautuvan kolmeen peruskategoriaan: 1) tieto maailmasta, sielusta, korkeimmasta ja näiden välisistä suhteista; 2) tieto tiestä täydellistymään; 3) tieto täydellistymän, pyhän rakkauden, luonteesta.

Itse – Ikuinen tietoisuus

Itse, atman, on ikuinen tietoisuuden kipinä niin fyysisen kehon kuin psyykeenkin juurella, kaikelle elämän antava voima. Tämä myös sieluna tunnettu henkinen itse on todellinen, uinuva persoonamme. Elämä elämän jälkeen, kuolema toisensa jälkeen olemme vaeltaneet samsarassa, syntymän ja kuoleman kiertokulussa, samaistaen itseämme milloin mihinkin ja etsien ikuista onneamme tilapäisen maailman katoavista riemuista. Tietoisuus on kuin murunen jumalasta itsestään, luonnollisessa tilassaan täynnä ymmärrystä ja autuutta.

Jumaluus, jumala ja jumalatar

Korkein ymmärretään kolmesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen näistä on Brahman, kaikkialla vallitseva ikuinen jumaluus vailla muotoa ja moninaisuutta. Tätä jumaloivallusta seuraa ymmärrys korkeimmasta kaikkien sielujen sieluna jokaisen sydämessä, kaiken tiedon ja unohduksen alkulähteenä. Korkeimpana olemuksena ymmärretään persoonallinen jumala, maailman tuolla puolen oleva, vaikkakin koko maailman eri mahtiensa välityksellä sisältävä ikuinen henkilö.

Vrindavanan paimentolaiskylässä noin viisi vuosituhatta sitten asustellut Krishna viettää aikaansa muita jumalan ilmentymiä leppoisammin. Siinä missä muut huolehtivat maailmankaikkeuden järjestyksestä ja ylläpidosta, Krishna nauttii elämästään lehmiensä, ystäviensä ja tyttöystävänsä Radhan kanssa huiluaan soitellen. Krishnan luona kaikki rakkaus löytää täydellistymänsä; siksi Krishnaa pidetäänkin jumaluuden korkeimpana ja alkuperäisenä olemuksena.

Siinä missä Krishna on kaikenlaisten mahtien alkuperä, on Radha kaikkien näiden energioiden alkuperäinen muoto. Radha ja Krishna ovat yhdestä tietoisuudesta ilmentyneet kaksi henkilöä, jotka ilmentävät toimissaan kaiken rakkauden korkeimman täydellistymän. Rakkauden, joka kiteytyy niin ihmeelliseksi, että jumala itse unohtaa sen pauloissa oman jumaluutensa! Suhdetta Radhaan tämän ystävättärinä ja palvelijattarina pidetään kaiken teologian täydellistymänä.

Tietoisuuden evoluutio

Ikuisesta luonteestaan unohduksessa elävä sielu käy läpi monivaiheisen tietoisuuden evoluution täydellistymää tavoitellessaan. Evoluution perusvaiheista ensimmäinen on sadhana, henkisen harjoituksen vaihe, toinen bhava, luonnollisen henkisen tunteen herääminen, ja kolmas prema, täydellistyneen pyhän rakkauden kukoistus.

Tien alulle laittaa ajatus tien todellisuudesta, luottamuksesi sen tuomaan täyttymykseen. Seuraavaa askelta ottaessasi etsit pyhän tien kulkijoita, heitä jotka kokemuksestaan tuntevat edistyksen salat. Tämä johtaa eri henkisten harjoitusten ja palvonnan muotojen, bhajanan, alkuun. Ajan myötä bhajana vahvistuu ja omaksuu identiteettiään, kehittyen tasolle, jossa se ravitsee itse itseään omalla maukkaudellaan ja täyttymyksellään.

Henkisen voiman täyttämä bhajana kasvaa tietoisuudentilaan, jossa syvä viehtymys ja kiintymys palvonnan kohteeseen täyttää sydämen. Tämän kiteytyessä sydämessä herää syvä henkinen tunne, pyhän rakkauden taimi. Tullessaan täyteen kukkaan tätä henkistä rakkautta kutsutaan nimellä prema, täydellistynyt pyhä rakkaus.

Pyhä rakkaus

Edellämainittu prema tunnetaan myös nimellä rasa, löyhästi käännettynä henkisen rakkauden ydinmaku, kokemus joka syntyy täyttyneestä jumalkokemuksesta ja siihen liittyvästä suhteesta. Rasa jaetaan viiteen peruskategoriaan, kukin edellistä maukkaampi. Ensimmäinen näistä on rauhan täyttämä neutraali suhde, jossa jumaluus on meditaation kohteena mutta vailla vuorovaihtoa. Rasoista toinen on palvelijan ja palvellun välinen suhde, erinomainen mutta edelleen kunnioituksen ja vähemmyydentunteen täyttämä.

Rasan hierarkian tikkaita kiivetessä saavumme Vrajaan, Krishnan itsensä asuinpaikkaan, josta löydämme vertaansa vailla olevan läheisen rakkauden, jossa jumala itse palvelijansa lumoamana tulee tämän kanssa tasavertaiseksi, jopa tälle alisteiseksi. Kolmas rasa on ystävyyssuhde, jota edustavat Vrajan paimenpojat, jotka leikkivät Krishnan kanssa lehmiä paimentaessaan, syövät yhdessä eväitään ja päihittävät toinen toisensa kilpailuissa vailla aavistustakaan Krishna-ystävänsä jumaluudesta. Tämä rakkaus yksilösielun kanssa tuo jumaluuteen täyttymyksen.

Neljäs rasoista on vanhempainsuhde, jonka täyttää huoli Krishnan – jumalan – hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Onko Krishna syönyt riittämiin? Missä vielä viipyy niityillä, yleensä tulee kotiin aiemmin. Taas vohkinut makeisia naapurin keittiöstä, kasvaako vekarasta kunnon ihmistä lainkaan? Näin he elävät ikuisessa jumalsuhteessaan täysin Krishnan jumaluudesta tietämättöminä, Krishnaan liittyviä ihmetekoja he ylistävät palvomansa Visnun siunauksina lapselleen.

Viides ja korkein rasa on rakastavaisten välinen suhde, jonka täydellisimmän esimerkin, Vrajan paimenettaret, gopit, varmasti kaikki tunnemme. Nämä jumalattaret, Krishnan rakastetut ja rakastajattaret, viettävät yönsä ja päivänsä Krishnaa ajatellen, tämän taivaallisen huilunsoiton lumoamina. Paimenettarista etummaisimman, Radhan, rakkautta kaivatessaan Krishna vaipuu murheen valtamereen — näin syvä on tämä rasa! Tähän jumalsuhteista korkeimpaan johtava tie oli Sri Chaitanyan lahja, pyhän rakkauden tien täydellinen päämäärä.

Henkinen elämä

Henkisen elämän harjoituksia on monenlaisia. Niistä jokaisen tarkoituksena on tietoisuuden puhdistaminen ja kehittäminen, sen tuominen lähemmäs ja lähemmäs kohti täyden henkisen tiedon ja luonnollisen jumalrakkauden tilaa.

Mantrat ja meditaatio

Mantrat, eli pyhät lausahdukset, hymnit, rukoukset ja niin edelleen, ovat keskeinen osa tietä. Mantroja joko mietiskellään mielessä tai lausutaan ääneen. Pelkkien tavurimpsujen hokeminen ei kuitenkaan tee ketään hullua hurskaammaksi; mantran merkitys tulee ymmärtää, mantran tulee johdattaa mietiskelyämme kohti Krishnan henkistä maailmaa, tämän olemassaolon tasoa. Mantroista kenties tunnetuin on Hare Krishna -mantra:

Hare Krishna Hare Krishna Krishna Krishna Hare Hare
Hare Rama Hare Rama Rama Rama Hare Hare


Nämä kuusitoista nimeä ovat Radhan ja Krishnan nimiä, joita toistaessamme muistelemme heitä, kutsumme heitä sydämemme lootukselle rakkauden vuorovaihtoon. Tätä mantraa toistetaan usein 108:sta helmestä koostuvalla nauhalla, yksi mantra kunkin helmen kohdalla. Lisäksi ovat myös vihkimyksen yhteydessä saatavat salaiset mantrat, jotka toistetaan päivittäin äänettä, sekä erilaisia hymnejä ja rukouksia meditaation tueksi.

Laulu ja musiikki

Pyhimykset ja runoilijat ovat vuosisatojen saatossa ilmaisseet tunteitaan Radhaa ja Krishnaa kohtaan, kuvaillen heitä lukuisissa teoksissaan. Syvää rakkautta täynnä olevien laulujen laulaminen tuo nopeasti tietoisuutemme Krishnan maailmaan, täyttää meidät jumalaisen rakkauden energialla. Lauluja lauletaan usein savirumpujen (mridanga), käsisymbaaleiden (karatala) tahtiin ja harmoonin (pieni urkua muistuttava soitin) säestyksellä päivän eri aikoihin soveltuvien sävelmien (ragojen) tunnelmissa. Myös Hare Krishna –mantraa kuulee usein laulettavan.

Henkiset keskustelut

Jos ei Krishnaa tunne, niin kuinka häntä rakastaisi? Krishnan kuvausten kuuleminen ja henkisistä harjoituksista kyseleminen asian tuntevien ja Krishnalle omistautuneiden keskuudessa ravitsee ymmärrystämme Krishnasta, selkeyttäen henkisen elämämme polkua. Vakava Krishnan etsijä hyväksyy myös oppaakseen henkisen opettajan, gurun, joka jakaa tämän kanssa kokemustensa viisauden, pyhien kirjoitusten syvän merkityksen sekä salaiset palvonnan mantrat.

Alttari kotona

Koska käsityksemme Krishnasta ei aina ole kovin konkreettinen, on meille avuksi annettu Krishnan kuvat ja patsaat joille antaumustamme osoittaa. Ajan ja paikan tuolla puolen oleva Krishna ei eroa omasta kuvastaan, jos häntä sen kautta rakkaudella palvellaan. Krishnalle voimme alttarilla tarjota esimerkiksi kukkasia, suitsukkeen tai kasvisaterian. Itse ainekset eivät ole yhtä tärkeintä kuin vilpitön toiveemme ilahduttaa häntä.

Pyhiinvaellus

Pyhiinvaellus syvää merkitystä täynnä oleviin paikkoihin, kuten Krishnan asuinseudulle Vrindavanaan, jättävät syvän jälkensä sydämeen. Näissä paikoissa ovat pyhän rakkauden tien kulkijat vierailleet vuosisatoja, näissä paikoissa voi herkkä etsijä vieläkin kokea syvän henkisen ilmapiirin, kuulla Krishnan ikuisten leikkien kaiun sydämensä korvin, nähdä sielunsa silmin.

Tradition nykypäivää

Intiassa

Kotimaassaan Intiassa Sri Chaitanyan perinnettä tavataan pääasiassa tämän synnyinseudulla Bengalissa sekä Pohjois-Intian Vrindavanassa. Perinteen keskittyneen organisaation puutteen johdosta virallisia lukuja ei ole saatavilla, arvioiden mukaan seuraajia on muutamasta miljoonasta aina kymmeneen miljoonaan asti, valtaosa Bengalissa.

Intian ja länsimaailman suuret kulttuurilliset kontrastit ja Intialaisen kulttuurin — kaikkine kiemuroineen — usein tarpeettoman syvä integroituminen Sri Chaitanyan opetuksiin on tehnyt tien lähestymisestä, ja erityisesti sillä eteenpäin kulkemisesta, monelle länsimaiselle suuren haasteen, eivätkä asiaa liioin ole helpottaneet kielimuurit ja kulttuurien väliset ennakkoluulot.

Maailmalla

Perinteiseen Sri Chaitanyan tiehen vihkimyksen saaneita länsimaissa tällä hetkellä lienee noin nelisen sataa, kautta maailman ripoteltuna ja vailla sen suurempaa järjestäytyneisyyttä netissä olevien keskustelupalstojen tuolla puolen. Valtaosa tämänhetkisistä länsimaisista vihityistä ovat Radha-kundalla asuvien Sri Ananta Das Babajin ja Sri Prana Krishna Das Babajin oppilaita muutaman muun opettajan ohella.

Joillakin Sri Chaitanyan tiehen juurensa juontavilla, siitä viimeisen vuosisadan aikana käytännössä omiksi traditioikseen irroittautuneilla ja usein sekä ilmapiiriltään että monilta käytännön osa-alueiltaan eroavilla liikkeillä on tällä hetkellä runsaammin edustusta kautta maailman, johtuen pitkälti niiden lähetystyökeskeisyydestä.
Takaisin ylös
Tekstit © 2007-2017 Ananda Loponen   •   Saa kopioida ja jakaa   •   Tulostettava versio Tulostettava versio!   •   Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia!