Blogi Etusivu Johdanto Valaistuminen  /  Buddha Chaitanya Jooga Vedanta Muut

Hengitykseen keskittyminen (Anapana Sati)

Narada Mahatheran teoksesta "Buddhalaisuus pähkinänkuoressa"


Narada Mahathera: Buddhism in a Nutshell. Copyright © 1982 Buddhist Publication Society.
    Vapaaseen jakoon. Teosta voidaan julkaista, taittaa, painattaa ja levittää minkä tahansa median välityksellä. Kirjoittaja toivoo kuitenkin jälleenjulkaisun ja yleisölle levityksen tapahtuvan ilmaiseksi ja rajoituksetta, sekä käännösten ja muiden johdettujen teosten merkitsemistä samalla tavoin.
Anapana Sati tarkoittaa hengitykseen kohdistettua tarkkaavaisuutta. Ana tarkoittaa sisäänhengitystä, Apana uloshengitystä. Keskittyminen hengityksen kulkuun johtaa mielen täyteen keskittymiseen ja lopulta oivallukseen, joka mahdollistaa pyhimyksen eli Arhatin aseman saavuttamisen.

Myös Buddha harjoitti hengitykseen keskittymistä ennen valaistumisensa saavuttamista. Kuka tahansa, riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta, voi harjoittaa tätä vaaratonta keskittymistä.

Pidä kehosi suorana soveliaan asennon omaksuen. Laita oikea käsi vasemman käden päälle (kämmenet ylöspäin). Silmäsi voivat olla suljetut tai puoliummessa.

Aasialaiset istuvat yleensä risti-istunnassa selkä suorana. He istuvat asettaen oikean jalan vasemmalle reidelle ja vasemman jalan oikealle reidelle. Tämä on täysi asento. Toisinaan he omaksuvat puolikkaan asennon, laittaen ainoastaan oikean jalan vasemmalle reidelle tai vasemman jalan oikealle reidelle.

Omaksuttaessa kolmiomainen asento koko keho pysyy hyvin tasapainossa. He, joille risti-istunta vaikuttaa liian hankalalta mukavaan istumiseen, voivat istua mukavasti tuolissa tai muun tuen päällä, sopivalla korkeudella jossa jalat voivat levätä maassa.

Mikäli asento on helppo ja rentoutunut, minkään tietyn asennon omaksuminen ei itsessään ole olennaista. Pään ei tulisi nuokkua. Niskan tulisi olla suorana niin, että nenä on pystysuorassa linjassa napaan nähden.

Buddhat tavallisesti omaksuvat täyden lootusasennon. He istuvat puoliksi suljetuin silmin katsomatta reilua metriä pidemmälle.

Ennen harjoituksen aloittamista paha ilma tulee hengittää hitaasti keuhkoista suun kautta ulos, ja sen jälkeen suu sulkea.

Hengitä nyt tavanomaisesti nenän kautta, ponnistelematta, pakottamatta. Laske mielessäsi yhteen. Hengitä ulos, laske kaksi. Hengitä sisään, laske kolme. Laske aina kymmeneen asti, jatkuvasti keskittyen hengityksen kulkuun mitään muuta ajattelematta. Näin tehdessäsi mielesi saattaa vaeltaa. Tästä ei tarvitse lannistua. Vähitellen hengityssarjoja voidaan lisätä – esimerkiksi viiteen kymmenen sarjaan.

Myöhemmin voidaan hengittää sisään ja pysähtyä hetkeksi, keskittyen yksinomaan sisäänhengitykseen laskematta. Hengitä sitten ulos ja pysähdy hetkeksi. Hengitä näin sisään ja ulos, keskittyen hengitykseen. Jotkut suosivat laskemista koska se auttaa keskittymään, toiset eivät laske. Olennaista on keskittyminen, ei toissijainen laskeminen.

Tätä keskittymistä harjoitettaessa tuntee olonsa hyvin rauhalliseksi, keveäksi mielessään ja kehossaan. Jonkin aikaa harjoitettuaan saattaa tulla päivä, jolloin oivaltaa tämän niinkutsutun kehon pysyvän ainoastaan hengityksen varassa, ja sen menehtyessä hengityksen lakatessa. Näin oivaltaa tilapäisyyden kokonaisuudessaan. Muutoksen läsnäollessa kyseessä ei voi olla pysyvä olento tai kuolematon sielu. Oivallusta voidaan täten kehittää Arhat-tason (valaistumisen) saavuttamiseksi.

On selvää että tämän hengitykseen keskittymisen päämääränä ei ole yksinomaan tietoisuuden täydellinen keskittyminen, vaan myös kärsimyksestä vapauttavan oivalluksen kehittäminen.

Joissakin Buddhan keskusteluissa tätä yksinkertaista ja harmitonta hengityksen menetelmää kuvataan seuraavasti: ”Tarkkaavaisena hän hengittää sisään; tarkkaavaisena hän hengittää ulos.

  1. ”Hengittäessään pitkään sisään, hän tietää: ’Teen pitkän sisäänhengityksen’; hengittäessään pitkään ulos, hän tietää: ’Teen pitkän uloshengityksen.’
  2. ”Hengittäessään lyhyesti sisään, hän tietää: ’Teen lyhyen sisäänhengityksen’; hengittäessään lyhyesti ulos, hän tietää: ’Teen lyhyen uloshengityksen.’
  3. ”Selkeästi havaiten koko hengityksen kulun (eli alun, keskivaiheen ja lopun), ’Hengitän sisään’ – näin hän kouluttaa itseään; selkeästi havaiten koko hengityksen kulun, ’Hengitän ulos’ – näin hän kouluttaa itseään.
  4. ”Rauhoittaen hengityksen, ’Hengitän sisään’ – näin hän kouluttaa itseään; rauhoittaen hengityksen, ’Hengitän ulos’ – näin hän kouluttaa itseään.”
Takaisin ylös
Tekstit © 2007-2017 Ananda Loponen   •   Saa kopioida ja jakaa   •   Tulostettava versio Tulostettava versio!   •   Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia!