Blogi Etusivu Johdanto Valaistuminen  /  Buddha Chaitanya Jooga Vedanta Muut
Edellinen Edellinen Indeksi Seuraava Seuraava
Bhagavad-gita -käännös jälleen netissä

Meditaatiosta ja ajatusten pysähtymisestä

Madhavananda: 2007-09-09 - 09:15:47 +02:00
Yogan esi-isä Patanjali määritti kuuluisissa Yoga-sutrissaan yogan seuraavasti: yogas citta-vritti-nirodhah - "Yoga merkitsee mielen muuntumien lakkaamista." Yoga, kirjaimellisesti "yhteys", on tila jossa tietoisuus on absoluuttisessa yhteydessä jumaluuteen vailla materiaan samaistumisen aiheuttamia häiriöitä. Näinollen, mikäli haluamme olla terminologiassamme täsmällisiä, eri yogan menetelmiä kutsutaan osuvammin yoga-sadhanaksi eli yogan harjoitukseksi- menetelmä ei itsessään ole sama kuin päämäärä.

Herää kysymys, "Mikäli yoga tarkoittaa ajatusten virran pysähtymistä, kuinka sitä kohti voidaan pyrkiä erilaisin ajattelua hyödyntävin menetelmin?"

"Vaikea on valaistua ajattelemalla" lausunto, joka juontaa juurensa sinänsä korrektiin ajatukseen "valaistuneessa tilassa ei ole mielen liikkeitä", on yhtä käypä kun lausahdus "kävellen on vaikea päästä perille" joka vetoaa siihen, että "perilläolohan lähtökohtaisesti tarkoittaa pysähtynyttä ja saavutettua tilaa".

On olemassa metodi, on olemassa päämäärä. Puuta kaadettaessa otetaan puusta oksa, tehdään siitä varsi kirveeseen ja sen voimin kumotaan puu. Kyseessä on ajatusten asteittainen ja systemaattinen kokoonkääriminen ajatusten itsensä voimin. Harva pystyy tästä tyhjyyden täyteyteen kylmiltään loikkaamaan. Ja monet, jotka niin sanovat pystyvänsä tekemään, elävät kuitenkin elämäänsä tässä moninaisten ajatusten maailmassa. Se kielii siitä, ettei tästä saavutetusta tilasta ole ulkoista maailmaa enempää sisältöä löytynyt. Tämä taasen herättää kysymyksiä siitä, onko kyseessä ollut aito valaistumis- tai muu syvä henkinen kokemus.

On olemassa cinmaya-samadhi eli absoluuttista ikuisuutta, ymmärrystä ja oivallusta oleva tietoisuuden ykseys, ja on olemassa lukuisia eri jada-samadhin tasoja. Jada-samadhi tarkoittaa mielen tylsää pysähtynyttä tilaa, jossa ajatukset ovat poissa. Eräs näistä tiloista on tusnimbhuta-avastha, jossa mieli vaikenee väliaikaisesti hiljaisuuteen toiveen ja vihan vaipuessa. Tätä edempänä on avyakta-dasa, jossa mieli on poistunut, mutta tietoisuus ikuisesta hengestä ei kuitenkaan ole ilmentynyt. On myös olemassa syvä avidya eli sankka tietämättömyys jossa kaikki pysähtyy, susupti eli syvä tajunnan horroksen tila. Mikään näistä ei ole positiivisella henkisellä kokemuksella täyttynyt, ei todellinen cit-samadhi eli absoluuttisen hengen täyttämä rajaton itseoivallus.

On olemassa lähtökohtia jotka tuovat harhaantunutta tietoisuutta tilaan, jossa se voi helpommin luoda yltään karkeat ja hienojakoiset harhan kerrokset. Kaikki nämä lähtökohdat kulkevat yhden yhteisen nimittäjän, sattvan eli hyvyyden ja kirkkauden olemassaolon laadun, alla.

Puhdas ja pyhä elämä, kohti hyvyyttä ja jumalaisuutta pyrkivät ajatukset, lukemattomat hyvät luonteenpiirteet, säännöllinen henkinen harjoitus - kaikki nämä luovat perustaa, jolla harhan verho lopulta sivuutuu ja tietoinen itse oivaltaa todellisen luontonsa. Sen vuoksi täydellistymää tavoiteltaessa kaikki inhimilliset resurssimme on syytä hyödyntää, puhdistaa olemassaolomme kaikilla sen eri tasoilla. Samassa ikuisessa absoluutissa nämä kaikki lepäävät, siitä syntyneet ja sen tarkoitusperiin valjastettavissa kokonaisvaltaisen ymmärryksen keinoin.


-o)O(o-


Pohjautuu keskusteluihin Meditaatio (Muut) -yhteisössä.
• Kirjoita kommentti
Edellinen Edellinen Indeksi Seuraava Seuraava
Bhagavad-gita -käännös jälleen netissä

Takaisin ylös
Tekstit © 2007-2017 Ananda Loponen   •   Saa kopioida ja jakaa   •   Tulostettava versio Tulostettava versio!   •   Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia!