Blogi Etusivu Johdanto Valaistuminen  /  Buddha Chaitanya Jooga Vedanta Muut
Edellinen Edellinen Indeksi Seuraava Seuraava
Bhagavad-gita -käännös jälleen netissä

Erakoitumisesta, ystävyydestä ja matkasta ikuisuuteen

Madhavananda: 2007-08-25 - 15:20:51 +02:00
Kirje taivaan ääriin

Vuosien varrella henkistä elämääni etsiessäni, monta ovea avatessani ja monta valintaa tehdessäni, kulkemastani pyhästä tiestä on tullut minulle kaikki kaikessa, siinä määrin että ajan käyttäminen siihen liittymättömään tuntuu luonnottomalta, itselleni vieraalta. Huomaan kulkeneeni pitkälle, kauas pois ihmiskunnan iloista ja suruista, tavallisesta arvomaailmasta ja elämästä, ja sitä myöten kokolailla erakoitunut omaan olkimajaani.

Paljon kaunista ja ihmeellistä olen sisääni haalinut. Siitä huolimatta, tai kenties juuri sen tähden, olen silti monella tapaa tämän maailman asukki, inhimillinen ihmissielu, kanssakäymistä ja rakkauden vuorovaihtoa kaipaava. Mutta täällä etäisessä, omassa maailmassani kuljen kokolailla yksin; kanssani samaa ilmaa hengittävät, kanssani samoista asioista iloitsevat ovat niin kovin harvassa. Ei liioin sydämeni anna sijaa paluulle entiseen, paluulle tilapäisten ilmiöiden pariin joille ihmiset mielenkiintonsa omistavat, ei - sieluani en sosiaalisuuden alttarilla uhraa.

Eilen työstämäni teksti Caitanya-puusta ja pyhän rakkauden hedelmistä oli varsin koskettavaa tutkittavaa; vaikeaa on sanoin kuvata tuntemuksiani sen syvyyksiin sukeltaessani, sen ambrosiaa maistaessani, sen merkityksiä pohtiessani. Sydäntäni tutkiskellessani ymmärrän nyt, että syvällä sisimmässäni minua varmastikin kosketti juuri ajatus tästä pyhän rakkauden täyttämästä maailmasta, jossa jokainen olisimme henkisen viisauden ja hyvän tahdon täyttämiä, pyyteettömän rakkauden hullaannuttamia.

Tämä visio ajasta, jolloin maistaisi koko ihmiskunta tätä ikuisuuden eliksiiriä, ylittäisi materian murheet, eläisi ikuisessa rauhassa ja hengen valossa. Maailmasta, jossa emme olisi erakoita kauas kuljettuamme, vaan olisimme kulkeneet tätä pyhää tietä yhdessä, kohtaisimme toisemme jumalaisen täydellisyyden kauniissa maailmassa syntymän ja kuoleman tuolla puolen.

Pitkä on matka tästä haaveisiini. Lienee kaukaista utopiaa, mutta ei tämä kaunis ajatus mieltäni jätä, sitä pitää alati suuren loitsun tavoin vallassaan. Anna kätesi, kuljetaan yhdessä tätä tietä monin jalokivin koristettua, halki lehtojen ja puutarhojen, halki rämemaiden ja syvien soiden. Jaetaan keskenämme matkan varrelta keräämämme rakkauden ja pyhän valon hedelmät, ihmeellisellä matkallamme tästä ikuisuuteen.

Rakkaudella
Madhavananda
• Kirjoita kommentti
Edellinen Edellinen Indeksi Seuraava Seuraava
Bhagavad-gita -käännös jälleen netissä

Takaisin ylös
Tekstit © 2007-2017 Ananda Loponen   •   Saa kopioida ja jakaa   •   Tulostettava versio Tulostettava versio!   •   Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia!